Hakalahden kevätjuhlapuhe
Muutama vuosi sitten tähän kouluun astui nykyistä 20 senttiä lyhempiä kimeä äänisiä oppilaita. Se oli monelle meistä iso käänne elämässä. Muistan itse vielä hyvin monien innostuneita repliikkejä ensimmäisinä päivinä. ”Vähänks o iso koulu, onneks päästii pois ala-asteelta”. Toisille tilanne oli taas aivan päinvastainen. Koulu näytti valtavan isolta, luokkia oli paljon, opettajat oli ihan tuntemattomia ja ala-aste oli se tuttu ja turvallinen. Itsekkin kuljin ensimmäiset päivät todella tietämättömänä ja varmastikkin ujona. Koulu oli hieno ja opettajatkin vaikuttivat mukavilta, mutta luokkia ei tahtonut aluksi löytää millään ja lukujärjestyskin vaikutti sekavalta. Syksyn edetessä kaikki tuntui loksahtavan omiin uomiinsa. Opettajat olivat jo tuttuja, ysitkään eivät enää tuntuneet niin isoilta ja pihalla näkyi yhä vähemmän harhailevia oppilaita. Luokkakaverit olivat todella mukavia ja yhteishenki alkoi muodostua hiljalleen. Kouluun oli mukava tulla, kun tiesi, että siellä on ainakin joku kenen kanssa voi jutella.
Yläasteen erikoisimmat asiat olivat uudet oppiaineet ja -opettajat. Tuntui todella oudolta, että kesken koulupäivän aloitetaan leipomaan pullia ja silittämään pyykkejä. Tuossa tilanteessa aluksi heräsi kysymys, että mitä me tästä hyödytään? Käytännön arkielämä on antanut siihen vastauksen. Täällä Hakalahdessa opettajat ovat olleet vaativia, mutta myös leppoisia. Meillä täällä on voinut nähdä laulavia liikunnanopettajia ja sivuluisussa pihalle ajelevia teknisen työn opettajia. Rehtorikin huristelee toisinaan skootterilla sorvin ääreen. Opetus on ollut ammattitaitoista ja tehokasta. Onneksi opetuksen välillä katkaisi opettajien omakohtaiset stoorit heidän lapsuudestaan, koulun käynnistään, sukulaisistaan ja matkoistaan. Me oppilaat tiedämme yllättävän paljon teidän elämästänne opettajat.!
Jos yläkoulu aikaa ajattelee kokonaisuutena, niin se on todella äkisti mennyt ohitse. Kun muistelee mennyttä kolmea vuotta osaa yhä enemmän arvostaa kaikkea sitä ylimääräistä, jota te opettajat ja koko muu henkilökunta olette meille järjestäneet. Kuten kaikki erilaiset teemapäivät ja juhlat. Tänäkin lukuvuonna on tapahtunut vaikka ja mitä. Hienona hetkenä saimme kokea meille järjestetyn ysien ruokailun.
Olemme olleet ja olemme vieläkin eräänlaisessa tienristeyksessä. On yritetty päättää seuraavaa opiskelupaikkaa ja jokainen on nyt päätynyt omiin ratkaisuihin. Tässä risteyksessä tiemme eroavat. Toisten kanssa jatketaan rinnakkain, toisille sanomme näkemiin. Osa on saattanut tuntea toisensa jo kauan, kauemminkin kuin koulu ajan. Voi olla vaikeaa, kun taas pitää vaihtaa koulua ja ehkä kaveriporukkaakin.
Nykyiset kahdeksas- ja seitsemäsluokkalaiset. Muistakaa pitää huolta siitä, että pärjäätte opinnoissa, mutta myös erityisesti sosiaalisessa elämässänne. Näihin molempiin pitää satsata ja molemmat vaikuttavat tulevaisuuteen. Kukaan ei estä teitä menestymästä, mutta sitä varten pitää työskennellä. Teillä on vielä paljon edessä.
Kiitos kieltenopettajat, teidän avullanne ulkomailla kommunikointi sujuu paljon helpommin. Kiitos matematiikan, fysiikan ja kemian opettajat, nyt prosentit, kiihtyvyydet ja vetovoimat ovat saaneet merkityksen käytännön elämässä. Kiitos äidinkielen opettajat, pilkut ja pisteet löytävät paikkansa kirjoittamissamme teksteissä. Kiitos reaaliaineiden opettajat, jakamanne tieto määrä on ollut huikea! Kiitos opoille, olette olleet suunnannäyttäjinä ja oppaina meille. Kiitos taitoaineiden opettajille, kokkaus ja kädentaidot ovat kehittyneet ja kuntokin on noussut kohisten. Meidän hyvinvointiimme ovat vaikuttaneet myös useat muutkin henkilöt. Kiitos vahtimestari, stoppi-Anne, talonmiehet, kuraattori, terveydenhoitaja, keittiönväki ja siivoojat. Erityiskiitos mahtavalle rehtorille Harrille. Rehtori on johtanut koulua jämäkällä, mutta samalla rennolla otteella. Hän saa olla ylpeä koulustaan ja henkilökunnastaan! Te kaikki olette mahdollistaneet nämä mahtavat kolme vuotta.
Monissa läksiäisrunoissa lähtemistä kuvaillaan usein laivan lähtönä kotisatamastaan. Tänään laiva on laiturissa. Purjeita on ommeltu huolellisesti ja pohja on tervattu moneen kertaan. Ruorikin on jo paikoillaan. Merimerkkejä on opeteltu, jotta laiva ei ajautuisi karille. Merikortissa on reitti seuraavaan satamaan. Tyyntä ja myrskyä on varmasti odotettavissa. Lähtövalmistelut ovat takana. Purjeet ja ankkuri on nostettu. Ulappa on avoinna. Tuulta päin!
Kiitos!